Tiedotteet

Pirkanmaan eläinsuojeluyhdistyksen (PESU ry) vapaaehtoisilla on kädet täynnä töitä hylättyjen kissojen kanssa. Yhdistyksen hoivissa on nyt noin 270 kissaa, ja lisää kissoja tulee yhdistykselle viikoittain.

PESU ry:n vastaanottamien kissojen määrä on kasvanut jatkuvasti rajusti viime vuosina. Vuoden 2018 tammi−lokakuun aikana yhdistys vastaanotti 280 kissaa, joista noin 75 prosenttia on lähtenyt uusiin koteihin saman vuoden aikana. Kaiken kaikkiaan yhdistyksen vapaaehtoiset ovat hoitaneet tänä vuonna noin 500 kissaa, kun mukaan lasketaan viime vuoden puolella yhdistykselle tulleet eläimet.

− Eläinten määrä on valtava yhdistyksen resursseihin nähden. Kodittomien eläinten eläinlääkärikulut ovat nousseet useamman vuoden ja viime vuosina ne ovat ylittäneet reilusti 100 000 euroa. Tällaiset summat ovat täysin vapaaehtoisvoimin toimivalle yhdistykselle varainhankinnallisesti erittäin haastavia eläinten hoidon ohessa. Surullisinta on tietenkin kissojen kohtalo ja ihmisten välinpitämättömyys, PESU ry:n puheenjohtaja Annika Salomaa kuvailee.

Näkyvyys tuo lisää yhteydenottoja

Eläinsuojeluyhdistykselle tulevien kissojen määrää selittää moni tekijä. Kissoja jää kodittomaksi yhä enemmän, mutta niitä myös saadaan autettua tehokkaammin. PESU ry:n toiminta on kasvanut ja sen kautta on tarjolla enemmän tilapäiskoteja, joihin uutta kotia etsiviä eläimiä sijoitetaan.

− Suuri merkitys on myös sillä, että PESU ry:n toiminta tunnetaan yhä paremmin ja siihen luotetaan, joten ihmiset osaavat ottaa meihin yhteyttä, Salomaa kertoo.

Löytöeläinyhteistyö on myös lisääntynyt Pirkanmaalla. Hyvällä yhteistyöllä esimerkiksi Kiikoisten löytöeläinpalvelun, Kissankulma ry:n ja Kujalan tilan kanssa voidaan auttaa yhä useampaa hylättyä eläintä. Löytöeläinpalvelut vastaavat löytöeläimistä 15 vuorokautta, jonka jälkeen ne siirtyvät eläinsuojeluyhdistykselle odottamaan pääsyä uuteen kotiin. Yhdistykselle päätyy lisäksi eläinsuojeluviranomaisten kautta eläimiä, esimerkiksi luonnossa eläviä populaatiokissoja.

Auttaa voi monin tavoin

Eläinsuojeluyhdistyksen toiminta pyörii vapaaehtoisvoimin ja lahjoitusvaroin. Vielä ennen joulua ehtii muistamaan kodittomia eläimiä lahjoituksella – pienestäkin rahasummasta on apua.

Parhaiten asiat tietenkin olisivat, jos eläimiä ei lähtökohtaisesti kohdeltaisi kaltoin tai hylättäisi. Kissakriisin yhtenä taustatekijänä on arvostuksen puute eläintä kohtaan. Myös tietämättömyys vaikuttaa: moni ei ymmärrä, mitä lemmikin hoito vaatii.

− Oma lemmikki kannattaa hankkia vain, jos siihen pystyy sitoutumaan. Leikkauttaminen on halpa ja helppo keino välttyä ei-toivotuilta pennuilta. Lemmikin tunnistusmerkinnän tulisi olla pakollinen, jotta karanneiden tai hylättyjen eläinten alkuperä olisi helpommin selvitettävissä. PESU ry:ssä toivotaan myös, että ihmiset pitävät silmällä eläinten hyvinvointia ja ottavat yhteyttä eläinsuojeluun matalalla kynnyksellä, Salomaa viestittää.

Lisätiedot:
PESU ry:n puheenjohtaja Annika Salomaa, puh. 045 265 2005, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.  

Mediatiedote, julkaisuvapaa heti

Eläinlääkärikustannuksien nousu voi kaataa eläinsuojeluyhdistykset – kissapuolella kustannukset nousseet jopa 46 %

Vapaaehtoiset eläinsuojeluyhdistykset ovat vaikeuksissa alati kasvavien eläinlääkärikustannusten vuoksi, sillä tulijoita on jatkuvasti enemmän kuin resursseja. PESU ry:n kissapuolen eläinlääkärikustannukset ovat nousseet 46 prosenttia vuosien 2016–2017 aikana.

Pirkanmaan eläinsuojeluyhdistys, PESU ry:n puheenjohtaja Annika Salomaa kertoo, että varsinkin kissapuolen menot ovat kasvaneet rajusti viime vuosien aikana.

- Viime vuonna 2017 PESU ry:n kissapuolen pelkät eläinlääkärikustannukset olivat 106 755 euroa. Vuonna 2016 luku vastaava luku oli 72 638 euroa. Kustannukset nousevat, mutta rahaa ei saada kerättyä yhtä paljon, vaan vaje kasvaa vuosittain. Kasvu johtuu useista eri tekijöistä, kuten esimerkiksi kissamäärän nousemisesta, mutta myös yleisen hintatason kallistumisesta.

Jokaiselle yhdistykselle otetulle kissalle tehdään perustoimenpiteet leikkautus, sirutus, rokotus ja FIV/FELV-testi ennen kuin niille aletaan etsiä kotia. Paketin keskiarvohinta on 262 euroa, mutta usein kissa maksaa yhdistykselle paljon enemmän.

- Valitettavasti kustannukset eivät ikinä jää vain peruspaketin hoitamiseen. Kulut ovat selkeästi kasvaneet myös akuutisti hoidettavien vaivojen ja vammojen osalta: kissoille näitä ovat ulkoloiset, hammassyöpymät, erilaiset haavat ja tulehdukset... Todellisuudessa yksi kissa voi maksaa meille jopa 500 euroa. Kustannukset voivat tulla myös elämänsä hyvin eläneestä kotikissasta, jonka hammaskalusto on akuutin remontin tarpeessa. Nykyisin eläimet päätyvät meille myös keskivertoa huonokuntoisempana, ja ongelmia myös havaitaan lääkärissä käydessä herkemmin – yhdistys kantaa vastuun, puheenjohtaja summaa.

Eläinsuojeluyhdistykset, jotka eivät hoida löytöeläintoimintaa, eivät saa kaupungilta vakituista tukea, vaan tuki anotaan vuosittain yhdistystoimintaan. Vuonna 2018 Tampereen kaupunki oli ainoa kaupunki PESUn alueelta Pirkanmaalta, joka tuki yhdistystä.

- Mikäli kuluvaje kasvaa, voimme auttaa yhä vähemmän eläimiä, sillä sitoudumme auttamaan aina niitä, jotka otamme sisään. Tänä vuonna odotamme noin 300 kissaa. Kevät on ollut vaikea myös luonnonvaraispuolella – neuvontapuhelimemme soi lähes tauotta, kertoo Salomaa.

PESU ry:llä kissapuolen kuluvajeen vuoksi päädyttiin järjestämään Voi viiksi! -keräys, jolla on tarkoitus kerätä rahat 100 kissan perustoimenpidepakettiin (á 262 euroa). Tällä hetkellä keräyksessä on kerätty rahat jo noin 14 kissan rahoittamiseen. Keräys jatkuu kesäkuun loppuun 2018 saakka.

Lue lisää keräysen omilta sivuilta.

Lisätietoja antaa:
Riikka Ala-Hulkko, tiedottaja/varapuheenjohtaja, p. 045 112 6395, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Annika Salomaa, puheenjohtaja, p. 045 265 2005, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. 

Oireet

1. Akuutti vaihe: Kissa saattaa oireilla 1-2kk kuluttua tartunnasta, mutta aina omistaja ei edes huomaa lieviä oireita. Kissa saattaa olla normaalia rauhallisempi ja kuumeinen. Myös imusolmukkeet suurenevat. Tämä ensimmäinen vaihe saattaa kestää pari viikkoa, tai useamman kuukauden, jonka jälkeen oireet katoavat ja kissa vaikuttaa taas terveeltä ja normaalilta.
2. Oireeton kantajavaihe: Tämä vaihe voi kestää useita vuosia, jolloin kissa vaikuttaa terveeltä ilman minkäänlaisia oireita. On myös mahdollista, että kissa ei koskaan siirry kolmanteen vaiheeseen.
3. Krooninen vaihe: Tämä vaihe voi kestää kuukausista vuosiin. Kissan puolustuskyky heikkenee ja erilaisia tulehduksia alkaa ilmetä. Yleisimpiä tulehduksia ovat suun ja hengitysteiden tulehdukset, silmätulehdukset ja krooniset ihotulehdukset. Kissa saattaa myös ripuloida ja laihtua rankasti. Mitään rokotetta tai hoitokeinoa tartuntaan ei ole vaan kissa kuolee.